Espanjan EU-puheenjohtajakauden epävirallinen oikeus- ja sisäasioiden ministerikokous järjestettiin Toledossa torstaina 21. ja perjantaina 22. tammikuuta. Suomea kokouksessa edustivat oikeusministeri Tuija Brax, maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors ja valtiosihteeri Antti Pelttari.
Sisäministerit keskustelivat Espanjan luonnostelemasta EU:n sisäisen turvallisuuden strategiasta. Suomi pitää Espanjan ehdotusta sisäisen turvallisuuden strategiaksi hyvänä pohjana jatkokeskusteluille. Suomi pitää tärkeänä laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden (eri hallinnonalat, yksityinen sektori, kansalaisjärjestöt) kesken sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Erityisen tärkeänä Suomi pitää operatiivisen yhteistyön ja tiedonvaihdon tiivistämistä lainvalvontaviranomaisten välillä EU-tasolla. Perinteisten sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavien rikollisuusuhkien lisäksi Suomi pitää myös tärkeänä huomioida kansalaisten arkeen vaikuttavia uhkia. Espanja onkin jo ottanut ehdotuksessa esille tieliikenneonnettomuudet, mutta niiden rinnalle Suomi nosti väkivaltarikokset, kuten lähisuhdeväkivallan. Sisäisen turvallisuuden strategian toimeenpano ja sen seuranta tulee olemaan yksi pian työnsä aloittavan EU:n sisäisen turvallisuuden komitean (COSI) keskeisistä tehtävistä.
Ministerit keskustelivat myös terrorismin torjunnasta. Tarkoituksena on vaihtaa ajatuksia siitä, miten voidaan torjua sen kaltaisia terrori-iskuyrityksiä kuin joulukuussa Yhdysvaltoihin matkalla olleessa lentokoneessa yritettiin. Terrorismin torjunnassa Suomi korostaa ennalta ehkäisevän työn merkitystä ja laaja-alaista yhteistyötä niin viranomaisten kesken kuin muidenkin tahojen kanssa. Tämä on myös lähtökohta Suomen omassa valmisteltavana olevassa kansallisessa terrorismin torjunnan strategiassa.
Maahanmuuttoministerit keskustelivat laillisen maahanmuuton ja kotouttamisen kysymyksistä. Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa koskeva päätöksenteko on yksinkertaistunut. Lissabonin sopimus vahvistaa edelleen edellytyksiä EU:n yhtenäisemmälle ja koordinoidummalle ulkoiselle toiminnalle ja yhteisen maahanmuuttopolitiikan kehittämiselle. Suomi pitää tärkeänä parantaa edelleen vertailukelpoisen tiedon saatavuutta maahanmuuttoa koskevan päätöksenteon tueksi. Eri tietolähteiden- ja verkkojen käyttöä pitäisikin tehostaa.
Kotouttamisen tehostamiseksi EU:ssa on jo useita toimia, esimerkiksi erillinen kotouttamisrahasto, josta viranomaiset ja kansalaisjärjestöt voivat hakea rahoitusta. Näitä toimia tulisi kuitenkin Suomen mielestä käyttää nykyistä tehokkaammin. Kotouttamisen ajattelu tulisi saada mukaan kaikille eri politiikan aloille, sillä kotouttamisen tärkeimmät tekijät ovat työllisyys, koulutus ja sosiaalinen osallisuus. Suomi pitää tärkeänä EU-tasolla jatkettavaa työtä keskeisten indikaattorien kehittämiseksi, jotta kansallisten kotouttamispolitiikkojen tulosten seuraaminen ja vertailukelpoisuus paranee.
Oikeusministerit keskustelivat Lissabonin sopimuksen voimaantulon vaikutuksista EU:n oikeuspolitiikkaan. Sopimus muuttaa rikosoikeudellisessa yhteistyössä ja poliisiyhteistyössä sovellettavia päätöksentekomenettelyjä ja säädöstyyppejä. Jatkossa lähes kaikissa tilanteissa voidaan neuvostossa käyttää määräenemmistöön perustuvaa päätöksentekoa komission ehdotusten pohjalta, ja Euroopan parlamentti osallistuu päätöksentekoon tasa-arvoisena lainsäätäjänä neuvoston rinnalla. Puitepäätökset siirtyvät historiaan. Suuri määrä annettua sääntelyä joudutaan viiden vuoden siirtymäkauden aikana ottamaan uudelleen käsittelyyn ja muuntamaan direktiiveiksi.
Lissabonin sopimus vahvistaa myös EU:n perusoikeusulottuvuutta: perusoikeuskirjasta on tullut oikeudellisesti sitova ja EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen on nyt unionia velvoittava tavoite.
Oikeusasioista esillä Toledon kokouksessa olivat myös siviili- ja perheoikeuden ajankohtaiset EU-hankkeet kuten perintöasioita koskeva asetusehdotus.
Päivitetty 26.1.2010
